1384493.jpg

Eli hyviä uutisia vaihteeksi! Sain soiton aamupäivällä pieneläinklinikalta, että Tatsi on nyt niin hyvässä kunnossa, ettei sitä enää siellä kestetä ;) vaan että sen saa hakea kotiin. No ei vaisinkaan, Tatsi on heilutellut siellä häntää koko ajan kaikille - ainut josta Tatsi ei pahemmin ole välittänyt on ollut hoidossa ollut tanskandoggi, koska isot koirat on _epäilyttäviä_.

Mutta jos nyt sit vähän selittäisi mikä tilanne siis on ollut.. Kaikki alkoi maanantaina, kun Tatsi ensimmäisen kerran kaatui ensin kyljelleen ja pissasi alleen. Sen jälkeen oli vähän aikaa pökerryksissä, mutta palautui normaaliksi nopeasti ja oli ihan normaali koko loppupäivän. Tiistaina Tatsi oli ensin haluton tulemaan pois sängyn alta ja kun se tuli, niin kaatui suoraan neljältä jalalta taaksepäin ja tajuttomaksi taas. Limakalvot olivat lähes valkoiset ja lämpöä oli 39,0. Söi kuitenkin aamulla ihan normaalisti taas, vähän rauhallisemmin ehkä mitä yleensä, mutta kuitenkin. Ulkona sivuttaisaskeleet tuottivat vaikeuksia ja lähdimmekin sitten eläinlääkäriin, mihin Tatsi otettiin sisälle anemian vuoksi. Tatsille tehtiin sen miljoona testiä tiistaina ja se oli koko päivän tiputuksessa ja illalla hain sen kotiin. Sovimme, että vien sen seuraavana päivän takaisin, saa olla tipassa koko päivän ja otetaan uudet veriarvot, kun punasoluja oli niin vähän. Tatsilla oli siis punasoluja 19% kun terveellä koiralla on 37-55%. Kuitenkin jos tilanne dramaattisesti muuttuu yön aikana, niin sitten pieneläinklinikalle.

Yöllä heräsin antamaan Tatsille ruokaa ja viemään sitä ulos ja muutenkin tutkailemaan vointia. Tatsi ei meinannut millään tulla pois sängyn alta - häntä heilui, mutta ylös ei noussut. meidän sänky taas on niin matala, etten mahdu sinne mitenkään päin sitä myöskään hakemaan ja niin leveä, ettei käsi riitä mihinkään. Eli kovempaa käskyä peliin ja koira vihdoin tulikin lähemmäs ja loppumatkan sain vedettyä sen sitten etujaloista pois sieltä sängyn alta. Tatsi söi vähän (nakinpalasia, juustoraastetta ja penturuokaa kermaviiliin sekotettuna) ja lähdimme sitten ulos. Ulkona se olikin jo reippaampi, katseli sen näköisenä että lähtee riistan perään, mutta uskoi kun kielsi. Ulkona istuskeltiin tovi ennen kun mentiin autoon ja pieneläinklinikalle.

Pieneläinklinikalle kun päästiin ja ottivat veriarvot, niin punasolujen määrä oli tippunut jo 9 %. Koira kiikutettiin teholle ja verensiirtoon suoraan ja ennusteeksi annettiin "erittäin varauksellinen". Laskun ennusteeksi osattiin kuitenkin sanoa "paljon".

Eri vaihtoehtoja mitä epäiltiin, oli borrelioosi ja autoimmuunisairaus ja mahdollisesti sisäinen verenvuoto. Borrelioosi vedettiin yli keskiviikkona kun tulokset tulivat ja näytti että sitä se ei ainakaan ole. Autoimmuuniin viittasi vain yksi tulos, samalla 3 tulosta oli sitä vastaan. Lisää testejä vaan peliin. Torstaina Tatsi oli jo ihan reipas ja hyvässä kunnossa, mutta keskiviikkona (vai torstaina) punasolut oli taas laskeneet 13%, niin annettiin lisää verta. Perjantaina vaikutti jo hyvältä, uusia solumuotoja oli veressä jo paljon, eli luuydin toimii sittenkin, eli autoimmuunisairaus oli suljettu pois ja diagnoosiksi vahvistui melko varmasti vatsahaava. Perjantaina kävin katsomassa Tatsia ja ulkoilemassa sen kanssa. Ihan sama pirteä Tatsi se oli mitä ennenkin sairastumista. Tatsi haluttiin kuitenkin pitää siellä vielä seurannassa että punasolut pysyvät, perjantaina soluja taisi olla 23%. Nyt sain tänään aamupäivällä soiton, että punasoluja on 29% ja Tatsi on valmis lähtemään kotiin!

Että sellaista, olen juuri lähdössä hakemaan Tatsia, lisää myöhemmin ja toivotaan että tämä nyt sitten oli tässä...